Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla ammattitaidolla.

Epäiletkö hometta?

  • Haiseeko epäilyttävälle?
  • Oletko ostamassa / myymässä asuntoa?
  • Oireileeko joku asukkaista?

Homekoira on luotettava ja nopea tapa paikallistaa mahdolliset homevauriot pintoja rikkomatta.

Valitse ammattilainen

  • Koulutettu homekoira löytää homeen helposti ja vaivattomasti rakenteita rikkomatta.
  • Koiralla on helppo ja nopea tarkistaa isojakin kiinteistöjä.
  • Koirat on koulutettu käyttäen samoja menetelmiä kuin poliisin ja tullin pommi-, huume- ja rahakoirat.

Lakeuden Homekoirat Facebookissa

23.4-26.4 matkoilla, perjantaina saa taas kiinni 😊 ... See MoreSee Less

View on Facebook

2 weeks ago

Lakeuden Homekoirat

Jäsenemme Leena Stenlund kertoo juttusarjassaan kosteusvaurioon liittyvien mikrobien sielunelämästä. Ensimmäisenä on vuorossa sädesieni.

Sädesieni
Sädesieni = aktinomykeetti = aktinobakteeri, mm. Streptomyces. Sädesienet ovat bakteereita, joilla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä. Ne kasvavat homemaisesti. Aktinobakteerit ovat kasvuvaatimuksiltaan hyvin vaatimattomia ja sopeutuvaisia. Ne lisääntyvät olosuhteissa, joissa juuri mikään muu mikrobi ei pysty kasvamaan.

Sädesieni on tavallinen vieras kosteusvauriossa
Sädesieniä esiintyy yleisesti maaperässä ja luonnonvesissä, ja ne antavat maa-ainekselle sen ominaishajun (maakellarin tai mullan hajun) tuottamalla yhtenä aineenvaihduntatuotteenaan geosmiinia. Yleisimmin kosteusvaurioiden yhteydessä todettu sädesieni on Streptomyces-suvun sädesieni, joka kasvaa kosteusvaurioituneissa betonirakenteissa. Betonirakenteinen kellari, esimerkiksi rintamamiestalossa, on tyypillinen esimerkki.

Sädesienet voivat kasvaa myös hyvin äärimmäisissä pH-olosuhteissa, jopa pH 10:ssä jossa muut mikrobit eivät enää kasva. Koska ne ovat myös kuivuutta kestäviä ja kasvavat jopa 0.65 vesiaktiivisuudessa, ne ovat tyypillisiä hiukan kostean betonin mikrobeja.

Suomessa sisäilma on yleensä kuivaa, etenkin talvella. Tästä syystä sisätiloissa on usein sopivat kasvuolosuhteet sädesienen kasvulle. Sitä esiintyy myös ulkoilmassa, erityisesti maatilaympäristössä ilman, että siihen liittyy terveyshaittoja. Streptomyces suvun aktinobakteerit ovat yleisiä maaperässä mutta sen verran harvinaisia suomalaisessa sisäilmassa, että sisäilmassa esiintyvinä ne katsotaan kosteusvaurio-indikaattoreiksi (STM, Asumisterveysohje 2005). Aktinobakteereita ei pitäisi lainkaan olla kaupunkirakennuksissa.

Sädesientä voi löytyä kostuneista kipsilevyistä, jotka toimivat kapillaarisesti veden kuljettajina ja sisältävät liima-aineita (tärkkelystä). Streptomyces griseus kasvaa paperi- ja kipsilevymateriaalissa usein yhdessä Stachybotrys mikrobin kanssa. Selluloosapitoisissa ympäristöissä (puu, kartonki, paperit) sädesientä löytyy homekasvustoista, jolloin ne voivat hyötyä näiden tuottamasta sokerista.

Oireet ja hoito
Terveyshaitoista tärkeimmät ovat ylähengitystieoireet, kuten nuha, kurkkukipu, äänen käheytyminen ja nenäverenvuoto.

Sädesieni, eli aktinobakteerit voivat allergisoida, ne tuottavat toksiineja ja itiökoko on niin pieni että ne voivat aiheuttaa alveoliittia eli homepölykeuhkoa. Ne ovat allergisoivia ja voivat tuottaa terveydelle erittäin haitallisia toksiineja. Sädesienet voivat alkaa kasvaa limakalvoilla ja kudoksissa muodostaen kovan, tuumorimaisen kasvuston pehmeissäkin kudoksissa. Sädesieni-infektio voi esiintyä likaisissa haavoissa esim. suussa, ja kudoksissa, joissa on jokin vierasesine, kuten ehkäisykierukka.

Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että Streptomyces -bakteerit ja tietyt homeet ovat yhteisvaikutukseltaan haitallisempia kuin kummankaan mikrobin osavaikutusten summa olisi eli niillä on synergistisiä vaikutuksia.

Sädesieni-infektiot hoidetaan pitkillä antibioottikuureilla.

Terveyshaitan riskiarvion kannalta on merkittävää, että aktinobakteerien itiöt ovat yleensä pienikokoisia ja kulkeutuvat syvälle keuhkoihin.

Miten sädesienestä päästään eroon?
Jos rakennuksessa havaitaan sädesieni- eli aktinomykeettikasvustoa, ei ole tarpeen ensi töikseen polttaa taloa ja tavaroita. Sädesienen vaurioittamat orgaaniset materiaalit (kipsilevyt, puumateriaalit, tapetit, vanerit ym.) poistetaan ja korvataan uusilla materiaaleilla. Betonin pinnasta kasvustoa voidaan poistaa esimerkiksi jyrsimällä tai hiomalla pintaa mekaanisesti riittävällä syvyydellä. Sädesienen poistaminen tapahtuu samalla tavalla kuin muidenkin kosteusvaurioindikaattorimikrobien poistaminen.

Tietysti ennen materiaalien uusintaa on selvitettävä syy kastumiselle ja estettävä rakenteiden vaurioituminen jatkossa.

Joidenkin aktinobakteerien (Streptomyces ja Bacillus) metaboliatuotteet ovat voimakkaita, toksiinit ovat lämpökestäviä ja sietävät monenelaisia puhdistusaineita. Desinfiointia ei suositella sädesienikasvuston poistamiseksi. Vaurioituneet materiaalit on uusittava.

Sisäilmanäytteissä aktinobakteerien pitoisuudet ovat yleensä matalia. Purku- ja korjaustoimien yhteydessä ilman itiöpitoisuudet voivat nousta erittäin korkeiksi.

Huonekaluista ja tavaroista voidaan pyrkiä poistamaan hajuja ja epäpuhtauksia samoin keinoin kuin muidenkin homevaurioituneiden kalusteiden puhdistamisessa, yleisten homesiivousohjeiden mukaan. Jos puhdistusyrityksistä huolimatta tavarat aiheuttavat oireilua tai niissä on hajua, ne on poistettava käytöstä.

Lähde: Hengitysliitto, Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (Mirja Salkinoja-Salonen, 2016), Indoor aid, Home ja terveys (Tuula Putus)

Jutun alkuperäinen julkaisu: www.espoonhomekoirat.fi/homekoiratarkastus/sadesieni/
... See MoreSee Less

View on Facebook

2 weeks ago

Lakeuden Homekoirat

Leena Stenlundin sarja homeista jatkuu, vuorossa Stachybotrys - musta home.

Stachybotrys vaatii pitkäaikaisen kosteuden
Stachybotrys chartarum (entinen nimi Stachybotrys atra) tunnetaan kosteusvauriorakennuksista, joissa käyttäjät oireilevat runsaasti ja joissa koetaan terveyshaittaa.

Stachybotrys on hidaskasvuinen kosteusvaurioindikaattorimikrobi, joka ilmaantuu vauriorakennukseen vasta pitkän ajan kuluessa, eli se on tertiäärivaiheen mikrobi. Sen esiintyminen vaatii pitkäkestoista märkyyttä.
Tämä homesieni muodostaa usein sekakasvustoja bakteerien kanssa.

Kasvualusta löytyy joka kodista
Stachybotrys chartarum kasvaa tyypillisesti harmaana tai mustana mattona kipsilevyjen pahvissa, tapeteissa ja muissa paperipitoisissa materiaaleissa sekä kuitu- ja lastulevyissä. Kyseinen home suosii selluloosapitoisien materiaalien lisäksi kiviainesta (betoni, mineraalivilla).

Suomessa käytetään nykyrakentamisessa ja korjausrakentamisessa pääosin juuri näitä materiaaleja. Ehkä tämä voi selittää osaltaan sitä, miksi Suomessa oireillaan runsaasti sisäilmasta johtuen.

Stachybotrys mikroskopoituna kuivassa teippinäytteessä. Itiöt näkyvä pyöreinä muodostumina.

Homeen todentaminen
Stachybotrys, samoin kuin Chaetomium, ovat hidaskasvuisia ja saattavat tavallisilla kasvualustoilla jäädä nopeasti lisääntyvien ja kasvavien homeiden ja sienten alle. Stachybotryksen viljely maljoilla on tehotonta ja siksi niitä harvoin löydetään ilmanäytteistä.

Itiöt ovat isokokoisia (~7 μm) ja limahuntuisia, ne aerosolisoituvat niukasti ja laskeutuvat nopeasti, eli itiöitä ei juuri löydy ilmasta. Tästä syystä ilmanäytteet eivät sovi stachybotrysten todentamiseen. Lisäksi Stachybotryksen itiöt ovat huonoja itämään, vain alle 1% itää.

Stachybotryksen myrkyllisyyden ja huonon viljelytehokkuuden takia tämän homesienen suhteen on noudatettava matalaa toleranssia: yksikin Stachybotrys pesäke sisäympäristönäytteiden viljelymaljoilla on otettava vakavasti. Tällöin on etsittävä syy vauriolle ja korjattava vaurio.

Oireet
Stachybotrys chartarum on mahdollinen toksiinintuottaja.
Stachybotrys chartarumin esiintymiseen liittyy lähes aina ihmisten terveyshaittoja. Kosteusvauriorakennuksisssa voi olla useita toksiineja tuottavia mikrobeja samanaikaisesti, jolloin terveyshaitta syntyy eri toksiinien yhteisvaikutuksena. Stachybotryksen itiöiden on todettu olevan terveydelle haitallisia ja koe-eläinten on osoitettu kuolevan sisäisiin verenvuotoihin, jos niiden keuhkoihin joutuu suuria määriä Stachybotryksen itiöitä. Itiöitä on löydetty jopa sairastuneista potilaista.

Stachybotrys ja muutamat muut mikrobit (Memnoniella, Fusarium, Cephalosporuium, Trichoderma ja Myrothecium) tuottavat trikotekeeni-toksiineja. Trikoteenit estävät proteiinisynteesiä, häiritsevät immuunipuolustusta ja luuytimen toimintaa, aiheuttavat maksa-, munuais- ja hermosto-oireita.

Stachybotrys-altistuksen aiheuttamia oireita:
voimakas väsymys, uupumus
krooninen väsymysoireyhtymä
pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut, ripuli
nenäverenvuodot, ienverenvuoto, veriyskä
gynekologiset vuodot ja vuotohäiriöt
päänsärky, yleinen sairauden tunne
ihon punoitus, ärsytys, ihottuma
neurologiset oireet, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn puute, aloitekyvyttömyys
kurkkukipu, nuha, yskä, kipu rintakehällä
lihas- ja nivelkivut
pneumonia, vastasyntyneillä hemorhaginen pneumoniitti

Miten Stachybotrys-kasvustosta päästään eroon?
Vaurioituneet materiaalit on poistettava riittävällä laajuudella. Erityistä huolellisuutta on noudatettava suojautumisessa!
Desinfiointiaineita ei suositella mikrobikasvuston poistamiseen.

Viranomaisohjeita
Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisussa suositellaan suojavarusteiden käyttöä, purkualueen eristämistä ja alipaineistusta sulkukammion ja HEPA-suodattimella varustetun kohdepoistolaitteen käyttöä aina, kun rakenteissa on todettu Stachybotrys- tai Fusarium-kasvustoa. Sama suositus koskee myös muita toksiineja tuottavia sienisukuja, rakenteissa esiintyvää mustaa homekasvustoa, märkiä rakenteita tai jos vaurion syynä on viemäriputkien vaurio tai pitkäaikainen sateiden pääsy rakenteisiin.

Kuvat: Leena Stenlund
Lähteet: Hengitysliitto, Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (Mirja Salkinoja-Salonen, 2016), Indoor aid, Home ja terveys (Tuula Putus)

Kuvassa Stachybotrys, joka kasvaa mustana mattona.

www.espoonhomekoirat.fi/homekoiratarkastus/stachybotrys-musta-home/
... See MoreSee Less

View on Facebook